maanantai 16. helmikuuta 2015

Talvicrossia




Tällänen uusi alalaji on pääsyt tekemään oikein positiivisen yllätyksen meikäläiseen.
Oikeastaan koskaan ennen ei oo tullut ajeltua talvisaikaan oikealla radalla, ja ei niitä ratoja vissiin aikoinaan juurikaan edes pidetty auki talvisin.
Innostus lähti siitä kun ostin viime syksynä varavanteet pyörään joiden mukana tuli enska piikkipyörät, niillä pääsi kokeilemaan hommaa ikäänkuin ilmaiseksi.
Eihän ne vanhat renkaat montaa reissua kestäneet, varsinkaan kun oli liikaa painetta niissä.(suositus taitaa olla max 0.9 bar)
Takarenkaasta kaikki keskipiikit poikki.
Intoa oli jo kuitenkin kertynyt sen verran että jouduin kumikaupoille.
MX24:stä löytyi ainoa vähänkään järkevän hintaiset renkaat, niilläkin suolaset 299€/sarja.
Uusilla renkailla homma on jopa vieläkin hauskempaa, suosittelen kokeilemaan.
tuollaset kumit

Setä ruovittaa tohkeissaan.
Vähä vilpoista hommaahan tuo sormille on kun ei oikein voi käyttää paksuja tumppuja(niiden kanssa ajamisesta ei tuu hevonvitt..kaan).
Kai sitä pitäs testata jotain neopreenihanskaa tai vastaavaa.
Tuulenpitävä takki vaan hartsarien päälle, ni sillä pärjää muuten.

Vähä on takakorkee, mut ei se mitn.
papparainen jalka maassa, ettei ny vaan sattuis mitään.




Liikkuvaakin kuvaa tuli radalta.





Tallin nurkkaan unohdettu CR projekti eteni siihen pisteeseen että laitoin sen osina myyntiin, mutta siihenkin tuli mutkia matkaan (siittä enämpi kevväämmällä tai joskus).


Voi helvetti, Pyynö-jäniksen alkuperäiset seikkailut on kadonnut netistä. Ei oo mikään niinkuin ennen.    tollanen uusiopyynö enää vaan löytyi.







sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Veteraanisarjaan

Hupsista, meinas tää tarinointi jäädä aivan kokonaan unholaan, ku on ollu kaikkee, tullu 40 v täyteen, satanu lunta, nenästä tullu räkää, joulupukki käyny, vuosi vaihtunut, itsetunto kokenut kolahduksen ikääntymisen myötä, lisää räkää tullu nenästä, atk laitteet ollu rikki ja kaikkee.

No kuitenkin jotain tullut puuhasteltua, jumppailtu suht säännöllisesti jouluun asti (kunnes alko se perkeleen lunssa joka kesti n.3 viikkoa ja siihen yhdistettynä hemmetillinen ylensyöminen. saldona sellaset +4kg saatana sentään).
Tuo valkoinen shaiba taivaalta on estänyt aika tehokkaasti crossiajelut, enskapolulle pääsee (ja oon 1 kerran piikkipyörillä käynyt yrittämässäkin, vaikeeta on mut kai se siit.)

Pyörään laittelin uudet muovit,satulanpäällisen ja tupit, uudenvuoden kunniaksi





Aluksi suunnittelin mustia muoveja + jotain ihkuu tarrasarjaa mutta päädyin sitten kuitenkin valkoiseen+hyvin minimaalisiin tarroihin.(mahtuu paljo sponsoritarroja).
Eihän se noilla yhtään sen kovempaa kulje mutta onpahan kivempi tallissa katella kun ei ajamaan kuitenkaan jaksa lähteä.
Putkeen pitäis vielä villat vaihtaa että mölyt pysyis kurissa.

Moottorikerhoon liityin tossa vuoden alussa, kisahommiin vissiin täytyy johonkin kuulua.
Panssari CC:n(18.4) olis tarkoitus olla ensimmäinen totisempi koitos seniilin sedän vauhdille/kunnolle.
V40 Veteraanisarjaanhan en tietenkään vielä pääse kun ei ole B-luokassa, mutta ehkä sitte joskus.

Tossa jonkun kypäräkamerasta panssari cc.tä viime vuodelta.

Toisin sanoen sellaset 3kk aikaa tehä peliliikkeitä, eikä ainakaan vielä oo sellanen olo että 2tunnin kisa olis pala kakkua.(paitti että pullaa ja kakkua on kyl tullut syötyä ihan pirusti)

Tälläsen tutkimuksen löysin netin syövereistä kun pähkäilin mikä se ois nyt se paras treeni.


Aika mielenkiintoinen tutkimus, tosin täsmää enemmän motocrossiin kun CC hen mut silti kannattaa lukea jos ajohommia harrastaa.

Mut ei kai tässä sitte tällä kertaa muuta kun lisää paskaa housuun ja niin eespäin.